perjantai 25. toukokuuta 2012

Huolipallero

 Ällöttävän mössöruoan uhri?

Doni päätti, että henkilöstöllä on ollut viime aikoina aivan liian yksitoikkoinen elämänrytmi, ja päätti aiheuttaa meille ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Pojat ovat yleensä innokkaana odottamassa aamupalaa jo ennen kuin henkilöstö ehtii edes avata jääkaappia, mutta tällä kertaa ruokakutsu kaikui Donin osalta kuin kuuroille korville. Tapansa mukaan Harri nukkui henkilöstön kyljessä koko yön, ja aina kun toinen meistä heräsä, juoksee Harri perässä keittiön tuolille istumaan ja huutamaan. Doni on oppinut Harrilta tämän aamurituaalin, ja kun Harri jo istui toiveikkaana tuolilla, ei Donia tuntunut koko ruoka kiinnostavan pätkääkään. Kun ruokakuppikin laskettin maahan, kävi Doni vain nuuhkaisemassa evästä ja lössähti maahan vaisun oloisena.

Toisen henkilöstöstä olisi juostava töihin ja toisen lähdettävä puolen tunnin sisään pääsykokeisiin, joten henkilöstö kävi pikaisen palaverin mahdollisen eläinlääkärireissun aikatauluttamisesta. Työläinen käskytti vielä kotiin jäävää mittaamaan lämpöä ja tutkimaan herraa, ja päätti ainakin käväistä työmaalla. Työmatkalla tuli kotoa puhelu, että poika leikki huiskalla tavalliseen tapaansa, lämpöä ei ollut, eikä purukalustossakaan näyttänyt olevan mitään ihmeellistä. Lievää ientulehdusta Donilla oli edelleen, mutta tämä tuskin estäisi herraa syömästä mössöruokaa.

Neiti Pääsykokelainen pääsi kokeesta jo nopsaan pois ja kiiruhti kotiin. Kun Donille tarjottiin ruokaa, oli tilanne edelleen sama:ei maistu. Huolesta soikeana oleva henkilöstön puolikas putsasi herran ruokakupin, tyrkytti vielä kertaalleen raksuja ja tulos olikin.... mahdotonta ahmimista ja raksun rouskutusta! Kun Donille työnnettin eteen aiempi kuppi, missä oli raksuja ja varaksi ostettua huonompaa mössöruokaa sekaisin, oli reaktio täsmälleen sama kuin aamulla: ei kiinnosta! Siinä vaiheessa henkilöstön huoli alkoi vaihtua hämmennyksen sekaiseen huvittuneisuuteen: oliko Doni päättänyt ryhtyä nirsoilemaan?! "Minä haistan, että tuo mössö on marketista ostettua, en syö!" ...Selvä!

No, toivon mukaan herra suostuu syömään mössöruokaa sitten illemmalla. Tilanne vaikutti siksi oudolta, koska Doni ei ole nirsoillut sitten pikkupentuaikojen. Toivottavasti tilanteesta kuitenkin selvittiin pelkällä säikähdyksellä, ja aamun syömättömyys olisi vain puhdasta nirsoilua. Tilannetta siis seurataan.

2 kommenttia:

  1. Huh, onpa siinä keino säikäyttää. Sitten vasta olisikin huolissaan, jos lempiruoka ei maistu. Vaan ei noista koskaan tiedä, minä hetkenä se lemppari onkin vaihtunut inhokiksi.

    VastaaPoista
  2. Mindy, totta! Varsinkin, kun herra ei ole kutakuinkin koskaan jättänyt muruakaan lautaselle, niin parista ateriasta kieltäytyminen aiheutti kyllä huolta. Vaan onneksi ruoka vähän ajan päästä sitten maistui, jopa se "huono" mössökin. :)

    VastaaPoista