Jouluntienoo on pitänyt sisällään tyypilliseen tapaan hulinaa ja
huisketta Karvapallolassa. Tänäkin jouluna pojat pakattiin kantokoppiin
ja istutettiin armoitetun VR:n lemmikkivaunun kyytiin kohti Kuopiota.
Maakuntamatkailu kestää torstaihin asti, jolloin alkaa matka takaisin
kohti uusia sekoiluja kotikolossa.
Koska Doni oli
"hieman" venähtänyt sitten viime joulun ( ... ), päätti henkilöstö
spagettikäsivarsiaan säästelläkseen hankkia uuden olkahihnallisen
Sturdi-kantokassin.
Valmistajan mukaan isoin XL-koko
olisi sopivin koko isoille kissoille, joten se laitettiin tulemaan
paria viikkoa ennen lähtöä menevään Zooplus-tilaukseen. XL-kokoisessa
kassissa voisi kuljettaa turvallisesti maksimissaan 22,5 kg:n painoisen
lemmikin, joten yksi Doni mahtuisi siihen oikein hyvin. ;-) Vaikka
L-kokoisen laukun maksimipainorajoitus (18 kg) olisi ollut sopiva, niin
palautteiden perusteella isompi koko olisi kuitenkin pitkälle
metsäkissalle sopivin koko.
Kassi saapui yhdessä mössöruoan kanssa paria päivää ennen lähtöä. Kassissa tuli mukana kokoamisohje telttakeppeineen, alusineen ja patjoineen. Kahteen pekkaan sitä saatiin ähertää, että kassi saatiin koottua ja lopulta laitettiin olohuoneen lattialle keräämään hajuja.
Uuden kassin testiajoa..
...kuitenkin vanha Harrille jätetty pienempi koppa olikin yhtäkkiä paljon parempi.
Doni oli tikkana paikalla tunkemassa kassiin, kun taas Harrin reaktio kantokoppien esillelaittamiseen oli sängyn alle livahtaminen. Harri sanoi, että henkilöstö voisi mennä sille omituiselle mahanhierojalle, joka lopuksi tuikkaa piikkiä takalistoon, ihan keskenään ilman häntä. Sinne häntä kuitenkin oltaisiin taas kuskaamassa. Sama reaktio puski päälle lähtöaamuna, kun henkilöstöllä meinasi olla jo kiire ja Harrikin olisi vielä
tungettava survottava saatava koppaan. Mitkään houkuttelut tai maanittelut eivät auttaneet, joten herra piti töniä vieraspatjalla pois sängyn alta. Onneksi sitten ulkona herra kuitenkin tyytyi kohtaloonsa ja tutki maisemia (lähes) ääneti.
Uudessa Sturdi-kopassa Donia oli huomattavasti mukavampi kantaa kuin aiemmassa kovamuovihärpäkkeessä. Paksu ja pehmustettu olkahihna tasasi painoa mukavasti, eivätkä kädet olleet juuri yhtään spagetilla juna-asemalle päästyämme. Kurkistusikkunat katossa ja päädyssä ovat käteviä, samoin kassin vetoketjullinen tavarasäilö. Hyvältä hankinnalta vaikuttaa ainakin tähän mennessä!
Junassa Harrilla onkin sitten ihan eri ääni kellossa. Herra on tottunut jo pienestä pennusta pitäen matkustamiseen, ja matka taittuu junassa valjaissa henkilöstön sylissä leväten. Doni on matkalla varautuneempi ja matkustaa kassissa, välillä D:kin tosin saattaa käydä vilkaisemassa tilannetta kopan ulkopuolella. Molempien poikien, kuten henkilöstönkin, junamatka menee siis lähinnä torkkuen.
Kouvolan kyttä
Joulu on sujunut kaiken kaikkiaan leppoisasti, ja pojillakin näyttäisi olleen mukavaa. On painittu, kaadettu naulakko ja rutattu mattoja. Varsin mallikas kissan joulu, siis!
Fiksu (...) ja filmaattinen D.