tiistai 21. toukokuuta 2013

Vuoristorata nimeltä Harri


Huh, pitkä pätkä on vierähtänyt ilman blogipäivitystä. Harrin eläinlääkärireissut eivät jääneet siis viimeisimpään ummetusreissuun, vaan tästä CatVet-reissusta pari päivää myöhemmin Harri oli yötä viettämässä Viikin teho-osastolla uusiutuneiden kohtausten vuoksi. Osastolla Harri ladattiin täyteen epilepsialääkitystä ja kohtaukset loppuivat saman tien. Samassa otettiin FIV/FELV-pikatestit, ja tästä paljastui yllätys: FIV-testi näytti positiivista. Seuraavassa läkähdyttävät tapahtumat tähän asti.

Muutama päivä CatVet-reissun jälkeen Harri päästi yöllä kaksi kertaa karmean rääkäisyn ja oli tämän jälkeen silminnähden säikähtänyt ja hätääntynyt. Tätä kesti muutaman minuutin ja sen jälkeen Harri oli ns. normaali. Harri myös jäi tuijottamaan eteensä lasittunein silmin samalla pissaten alleen. Aamulla Harrin alleenlaskemis-mouruamiskohtaukset pahenivat ja tihenivät, joten lähdimme pikapikaa päivystykseen. Päivystyslääkäri sanoi suoraan, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että vika on ns.korvien välissä. Hän ehdotti, että aloitettaisiin epilepsialääkitys teho-osastolla, jolloin Harri voitaisiin ladata täyteen lääkettä. Jos lääke oltaisiin annettu kotiin, olisi mennyt kaksi viikkoa ennen kuin vaste alkaisi näkyä. Siispä herra jäi yöksi teholle. Samalla tehtiin neurologinen perustutkimus, otettiin magneettikuvat aivoista (joka on muuten Suomen ainoa eläinkäyttöön dedikoitu kuvantalaite!), aivoselkäydinnestenäyte (!!) sekä verikokeita vino pino.

Seuraava päivänä menimme kuulemaan tuloksia ja hakemaan Harria. Magneettikuvissa ei näkynyt kasvaimia tai muuta selittävää tekijää, ja syystä tai toisesta lääkäri halusi ottaa FIV/FELV-pikatestin, joka paljastuikin positiiviseksi FIVin osalta. Verta lähetettiin Saksaan vielä varmistustestiä varten. Neurologisissa tutkimuksissa oli näkynyt jonkin verran viivettä, mikä viittaisi neurologiseen sairauteen. Saimme siis epilepsialääkereseptin ja H vietiin kotiin toipumaan humalaisena lääkkeistä.

FIV oli alkuun aika iso järkytys, ja pitkään olimme epätietoisuudessa sairauden suhteen. Kuinka se etenee, tarttuuko kaverikissaan ja niin edelleen. Olimme yhteydessä Felinan Suviin, ja hän ehdotti vielä toksoplasmoositestin ottoa, mikäli samasta Saksaan menevästä verinäytemäärästä sen saisi otettua. Saihan sen, ja muutaman päivän päästä lääkäri soitti tuloksista: tiitterit olivat aavistuksen verran koholla, ja kun tästä infottiin Suvia, oli hän sitä mieltä, että antibioottikuuri olisi syytä aloittaa. Toksoplasmoosi on perusterveillä kissoilla usein oireeton alkueläinsairaus, mutta joillakin kissoilla se voi aiheutta mm.neurologisia oireita. Tämä voi selittää epileptiset kohtaukset. Samassa myos tuli vahvistus FIV-positiivisuudesta.

Suvi Felinasta rauhoitteli FIVin suhteen, että tauti ei tavallisesti lyhennä elinikää kun vain infektiot hoidetaan asianmukaisesti, sillä kissa on herkempi saamaan infektiosairauksia vastustuskyvyn ollessa heikompi. Kahden ystävällismielisen kissan välillä taudin tarttuminen on myös epätodennäköistä, sillä tauti tarvitsee sylki-verikontaktin tarttuakseen. Harri on todennäköisesti saanut sen siis ulkoillessaan vapaana nuorena tai sitten jo emoltaan. On kuitenkin vaikea sanoa, mitkä sairauksista johtuvat välillisesti FIVistä ja mitkä Harri olisi saanut joka tapauksessa.

Kohtauksia ei siis sitten teholta tulon jälkeen ole tullut. Mikäli oikein hyvin käy, niin epilepsialääkityksestä on mahdollista päästä eroon kun tuo kolmen viikon antibioottikuuri toksoplasmoosiin on syötetty. Toissapäivänä kävimme uusintakäynnillä Viikissä verikokeissa, ja nyt samalla kertaa tehdyissä neurologissa testeissä kaikki vasteet olivat normaaleja, joten ainakin epilepsialääke puree hyvin! Harrilla ei ollut sivuoireita epilepsialääkkeistä kuin pari päivää, nyt H vaikuttaa varsin virkeältä ja leikkisältä. Liekö johtuu aivoista häipyvästä toksoplasmoosista tai epilääkkeen sivuvaikutusten hälvenemisestä, tiedä häntä! Järkytys FIV-positiivisuudestakin on jo laskemaan päin, ja niin kai sitä sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Nyt H siis napsii aamuin illoin antibioottia vielä pari viikkoa, ja epilepsialääkettä ainakin toistaiseksi myös aamuin illoin. Huh!